Jos tavoitteenasi on löytää itsellesi haastava, tehokas sekä laajasti tunnettu treenimuoto, voi brasiliainen jujutsu olla tähän sinulle erinomainen valinta. Tutustuaksemme enemmän tähän suosittuun kamppailulajiin, tulee meidän mennä historiassa lähes pari tuhatta vuotta taaksepäin. Perinteisen jujutsun kultakausi sijoittuu Japaniin, 1300-1800-lukujen taitteeseen. Tällöin samurait käyttivät kyseisen lajin tekniikoita käymissään taisteluissa. Samuraiden sekä koko jujutsun opit olivat salaisia, jonka takia vain muutamat harvat suvut saivat siihen opetusta. Tämä on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, miksi jotkin koulukunnat erikoistuivat vain tiettyihin osa-alueisiin, kuten heittoihin, hallintaotteisiin sekä lyönti- ja potkutekniikoihin.
Jujutsu saavutti varsinkin USA:ssa 90-luvun alussa ensimmäisen suuren suosionsa. Se on kamppailulajina niin harrastuksena kuin vapaaottelunakin antoisa maailma. Jujutsuksi kutsutaan yleisnimitystä perinteisistä japanilaisista, aseettomista tai pienten aseiden kanssa käytävistä lähikamppailutaidoista.
Suomessa tunnettuja jujutsu tyylejä ovat etenkin eurooppalainen jujutsu, sekä kamppailu-urheilun räjähdysmäisesti mullistanut brasilialainen jujutsu.
Urheilun lomassa ei kannata unohtaa, että pelaaminen uudella nettikasinolla voi rentouttaa mieltä mukavasti! Lisäksi nettikasinoiden vedonlyöntiosioilta saatat löytää jopa jujutsun, josta lyödä vetoa
Tekniikka tutuksi
Jujutsu perustuu lajina enemmänkin hyvään tekniikkaan kuin voimankäyttöön. Sen tehokkuus piilee vahvasti sen erilaisissa maataistelutekniikoissa, joista pääpaino on erityisesti nivellukoissa sekä kuristusotteissa. Tekniikoiden teho perustuu tekijän nopeuteen, määrätietoisuuteen, yllätyksellisyyteen ja oikeaan ajoitukseen, jonka kautta on mahdollista saavuttaa yksilöllinen haluttu tavoite. Jujutsussa pyritäänkin hyödyntämään kookkaamman vastustajan voimaetua, niin että suurempi paino neutralisoidaan tehokkaiden tekniikoiden avulla.
Harjoittelu voidaan jo pelkästään historiallisestikin jakaa kolmeen eri osaan: itsepuolustukseen, vapaaotteluun sekä urheilumuotoihin. Jujutsussa harjoitettava urheilumuoto sallii erilaisten heittojen, kaatojen, lukkojen sekä kuristusten käytön ottelun aikana. Lajiin kuuluu myöskin hyvin olennaisena osana sparri eli vapaaottelu. Jujutsun opit sekä tekniikat ovat melko helposti ja nopeasti omaksuttavissa, joka mahdollistaa myös sparrin monipuolisen treenaamisen.
Jujutsu on mitä mainioin tapa harjoittaa monipuolista liikuntaa. Lajin harjoittelu kehittää yksilön fyysisiä ominaisuuksia niin voiman kuin kestävyydenkin saralla. Pelkästään teknisen kehittymisenkin kannalta on toki hyvä iskeä itselleen tietynlaiset tavoitteet, joiden kautta harrastamisesta saa kaiken mahdollisen hyödyn irti.
Tavoitteiden kautta kohti aitoa osaamista
Vaikka jujutsu onkin vahvasti tekniikkapainotteinen kamppailulaji, siinä menestyminen on mahdollista niin kuntoilun kuin kilpailemisenkin kautta. Omalla hyvällä asenteella on vahva vaikutus lajiin sisälle pääsemiseen. Omana tavoitteena voi siis olla monipuolinen liikunta hyvässä seurassa, menestyminen kilpailuissa tai laajan itsepuolustustaidon kehittyminen.
Itse treenaaminen tapahtuu joko tatamilla tai painimolskilla. Jujutsussa käytetään judopuvun tyylistä asua, jota kutsutaan Gi:ksi. Harjoittelu onnistuu myös perinteisessä sisäliikuntavarustuksessa, jolloin lajin harjoittelua kutsutaan yleisesti lukkopainiksi tai nogi-jujutsuksi.
Brasilialaisessa jujutsussa etenemistä mitataan eri värisillä vyöarvoilla. Niitä on mahdollista ansaita esimerkiksi otteluharjoituksissa onnistumisten sekä kilpailuissa menestymisen perusteella. Vyön värit etenevät valkoisesta siniseen, purppuraan, ruskeaan ja viimeiseksi mustaan. Jujutsussa ei ole kuitenkaan ihan helppoa ansaita uusia värejä, sillä se on moneen muuhun kamppailu- ja itsepuolustuslajiin verrattuna huomattavasti hankalampaa.
Liikunnan merkitys osana tasapainoista hyvinvointia
Mitä ihminen tarvitsee liikunnasta ja miksi oikeastaan edes liikumme? Sen lukemattomat positiiviset hyödyt eivät kaikki näy päällepäin, sillä olemme hyvin monimutkainen, psykofyysinen kokonaisuus. Monipuolisen liikunnan vaikutus fyysiseen suorituskykyymme on kuitenkin kiistaton. Emme kehity vain fyysisesti, vaan myös henkisesti. Liikunnalla on siis merkittävä rooli elämämme kulussa. Psyykkisten terveysvaikutusten kokonaisuutta on siitä huolimatta monimutkaisempaa mitata. Siihen vaikuttavat lukemattomat eri tekijät, joihin kuuluvat vahvasti oma asenne sekä odotukset.
Kun liikumme fyysisesti, rasitus vaikuttaa hormonituotantoomme. Kasvuhormoni sekä kortisolipitoisuudet kasvavat, kun rasitamme kroppamme sykettä lepotilaa korkeammalle. Fyysinen vointimme on vahvasti sidoksissa psyykkiseen jaksamiseemme. Myös hormonituotanto kulkee koko kroppamme läpi, jolloin sen toiminnan kasvamisella on myös vaikutuksia psyykkiseen tilaamme.
Liikunta on ihmeellistä luonnonlääkettä, sillä se aiheuttaa aivoissa kemiallisia muutoksia. Liikunnan seurauksena aivoissa vapautuu esimerkiksi dopamiinia, endorfiinia sekä serotoniinia. Viimeisin onkin aivoissamme oleva välittäjäaine, joka vaikuttaa vahvasti vireys- sekä mielialaamme.
Hormoneilla on kropassamme eri tehtäviä, joista dopamiini aiheuttaa mielihyvän tunnetta. Endorfiini taas lievittää erilaisia kiputiloja elimistössä ja sillä on myös vahva vaikutus keskushermostoomme. Liikunta vaikuttaa paljon myös unemme laatuun sekä sen kestoon. Onkin kiistatonta, että ihmisen kroppa on luotu liikkumaan aktiivisesti, tavalla tai toisella.
Liikunnasta kuuluisi myös nauttia, joten juuri itselleen omanlaisen lajin löytäminen on tärkeää.