Kickboxing on karatesta ja nyrkkeilystä muodotunut laji, jossa keskitytään potkuihin sekä erilaisiin iskuihin. Laji on saanut lähtönsä Japanista.
Kickboxingin historiaa
Kickboxing on saanut lähtönsä karaten sekä nyrkkeilyn yhdistämisestä. Laji on lähtöisin Japanista ja sen kehittäjänä toimii Osamu Noguchi. Lajin sisältä löytyy paljon hajontaa eri tyylien välillä ja tämän takia yhden tyylilajin historiaa on vaikeaa erottaa muiden tyylien historiasta.
Joka tapauksessa kickboxing on lähtenyt liikeelle siitä, kun karatessa annettiin tilaa sääntömuunnoksille. Tämän seurauksena 1960-luvulla pidettiin ensimmäiset lajin nimeä kantavat tapahtumat. Lajin isoimmat tyylisuunnat ja ominaisuudet tulevat karatesta. Yhdysvaltoihin tyylisuuntaus levisi 1970-luvun tietämillä.
Kickboxingin ominaispiirteet
Kuten aikaisemmin mainittua, kyseisen lajin sisällä on tapahtunut paljon hajontaa ja erilaisia tyylisuuntia on syntynyt paljon. Erilaisia alalajeja ovat muun muassa Muay Thai, Musti yuddha, Combat Hopak ja Sanda. Lajin syntyminen pääasiassa karaten pohjalta näkyy lajissa edelleen, sillä suurin osa tekniikoista on peräisin juurikin karatesta. Lajin sisällä säännöissä on kuitenkin edelleen paljon vaihtelua, sillä osa suuntauksista ei hyväksy korkeita potkuja taikka kyynärpään tai polvien käyttöä. Muay Thaissa hyväksytään lisäksi haarapotkut sekä esimerkiksi erilaiset lukko-otteet. Erien pituus vaihtelee parista kolmeen minuuttiin ja eriä on yleensä muutamia. 
Lajissa on monia sille ominaisia liikkeitä. Iskut ovat hyvin pitkälti saman tyylisiä kuin nyrkkelyssäkin käytettävät, kuten koukku ja tyrmäys. Erilaiset potkut ovat isossa roolissa. Potkuja on monia kuten etupotkut sekä sivupotku. Kyynärpään ja polvien käyttö on myös sallittua osassa suuntauksista ja iskuja tehdään muun muassa ”lentävä polvi”- ja ”sivukyynärpää” -tekniikoilla. Tärkeä osa lajia on myös puolustautuminen ja niitä löytyykin kolme erilaista, muun muassa erilaiset väistöt.
Miespuolisilla kamppailijoilla on yleensä vaateton ylävartalo, jalassaan nyrkkeilyshortsit sekä suusuoja ja nyrkkeilyhanskat. Naispuolisilla ottelijoilla on päällään ylävartalolla urheilurintaliivit sekä rintasuojus.
Kickboxingin harrastaminen ja lajin turvallisuus
Kickboxingin voi sanoa olevan turvallista suurimmalle osalle lajin harrastajista. Mutta kuten tulee mihin tahansa harrastukseen, jossa käytetään koko vartaloa hyödyntäviä liikkeitä, ei ruhjeilta voida aina täysin välttyä. Useimmiten lajin harrastajat kohtaavat loukkaantumisia, joissa esimerkiksi olkapää, selkä, lantio, nilkat tai polvet venähtävät. Jos lajista haaveilevalla on ennestään vammoja näillä alueilla, kannattaa lajin aloittamisesta keskustella lääkärin kanssa.
Puhutaanpa sitten lajista kuin lajista, tärkeintä on aloittaa perusteista sekä osallistua ammattitaitoisten opettajien tunneille. Kun lajin aloittaa rauhassa, eikä hosu liian nopeasti vaikeisiin liikkeisiin, vältytään loukkaantumisilta varmemmin. Tärkeää on käyttää lajille ominaisia suojavarusteita sekä huolehtia hyvästä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä ennen kaikkea hyvästä nesteytyksestä! Jos mielii päästä lajin huipulle, on harjoituksissa suositeltavaa käydä useammankin kuin kerran viikossa. Kannattaa myös panostaa opettajan ja harjoituspaikan valintaan. Jos tarkoitus on tähdätä lajin huipulle, kannattaa itselleen etsiä tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuvat valmentajat.
Jos kickboxing vaikuttaa liian hurjalta, voit tutustua taekwondoon.